Aluevaalit (2039)
Hyvinvointipalvelut – tehokkaasti ja ihmislähtöisesti
Miten varmistamme, että hyvinvointipalvelut pysyvät riittävän paikallisina, mutta samalla mahdollistamme asiantuntijoille parhaat työskentelyolosuhteet ja kehitämme jatkuvasti yhteisiä palveluprosesseja? Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä kysymyksistä, johon meidän on löydettävä ratkaisuja.
Olen ehdolla aluevaltuutetuksi, koska monimutkaiset kokonaisuudet vaativat vahvaa insinööriosaamista, ymmärrystä päätöksentekoprosesseissa sekä yhteistyökykyä.
Hyvinvointialueiden haasteet – ja mahdollisuudet
Tulevaisuuden haasteita ei ratkaista katsomalla taaksepäin, mutta on hyvä tiedostaa, mistä nykytilanne johtuu. Julkinen terveydenhuolto oli pitkään tilanteessa, jossa jokainen kunta ja toimija optimoi vain itselleen sopivasti. Lopputuloksena:
- Sadat eri tahot Suomessa hankkivat potilastietojärjestelmiä, toiminta johtamatonta
- Perusterveydenhuollosta säästettiin, kun taas erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat holtittomasti – budjettien ylitykset vain laskutettiin kunnilta
- Digiklinikka Pirkanmaalla avattiin vuonna 2024 – kymmenen vuotta myöhemmin kuin olisi ollut mahdollista
- Vanhusten hoitoa yritettiin korjata hoitajamitoituksella, millä lähinnä jumiutettiin kehitysmahdollisuuksia
Mihin on keskityttävä?
Hyvinvointialueiden päätöksenteossa on oleellista, että:
- Henkilöstön osaaminen hyödynnetään täysimääräisesti
- Kokonaisuus ymmärretään osiensa summana, esimerkiksi ennaltaehkäisevä toiminta on usein kannattavaa, eikä ensin kannata säästää lillukanvarsista
- Luodaan jatkuvan parantamisen kulttuuri
- Palveluiden läpimenoajat ovat keskiössä – hoitoon pääsy ei voi olla sattumanvaraista
- Kustannukset pysyvät hallinnassa vain, jos potilaan hoitotarpeet käsitellään kokonaisuutena
Kustannusten hallinta ei tarkoita leikkauksia tai lisähikeä työntekijöille vaan toiminnan johtamista niin, että prosesseihin arvoa tuottavan työn osuus nousee. Jos päätöksiä tehdään vain budjettirivien perusteella, säästetään vääristä paikoista ja maksetaan lopulta enemmän.
Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut eivät saa olla pelkkää reaktiivista kriisinhallintaa – nyt on aika rakentaa toimiva, tehokas ja ihmislähtöinen hyvinvointialue.

Kalle tutuksi
Kuka minä olen?
Olen nelikymppinen insinööri ja perheenisä Tampereelta. Työskentelen kenttä- ja kehityspäällikkönä ja olen toiminut mm. kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä sekä Insinööriliiton 1. varapuheenjohtajana. Työurallani olen työskennellyt tuotekehitysinsinöörinä Nokialla ja Microsoftilla sekä toiminut henkilöstön edustajana. Lisäksi olen palvellut rauhanturvaajana Kosovossa. Olen Lean Six Sigma Black Belt, jolle kehittäminen menetelmineen on arkipäivää. Yli 15 vuoden kokemus prosessien ja organisaatioiden parissa on opettanut paljon ihmisistä – myös itsestäni.
